sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Viimeistä senttiä myöden

Lankojeni joukossa on pyörinyt kaksi lohenpunaista, keinokuituista lankakerää, joille ei oikein ole ideaa syntynyt. Kerät ovat kulkeutuneet jonkun kanssaneulojalta saadun kirppislankanyssäkän myötä minulle. Eivät olleet edellistäkään omistajaa kiinnostaneet eivätkä seuraavaa ja useamman vuoden ne minunkin varastoissa ovat pyörineet. Nyt pääsiäisenä otin vihdoinkin nuo kerät käsittelyyn ja päätin tehdä ne pois pyörimästä lankavarastossani. Pyörittelin niitä pitkäperjantai-iltana, eikä ideaa syntynyt. Sitten yöllä se oli mielessäni kehkeytynyt ja lankalauantaina herätessäni pääsin ideaa toteuttamaan.
Paloja teki aivan helposti. Saman verran meni yhdistämiseen aikaa kuin palojen virkkaamiseen. Vaikka lanka ei niin mukavaa työstettävää ollutkaan, niin valmista syntyi. Sininen keränloppu jäi sytomyssystä ja sille ei minun lankavarastoissani ollut sopivaa kaveria ja yksin siitä ei olisi enää toista myssyä tullut. Joten se päätyi kaveriksi tälle oranssille. Loppua kohden rupesi näyttämään, ettei kuitenkaan nämä kaksi lankaa yhdessä riitä suunnittelemaani peittokokoon. Yhtä palaa vaille jäi ja pikkupeittoon valikoituikin yksi erilainen huomionkiinnittäjä ja peiton nimikoija - erilainen lappunen, jämäkeriä sekin. Peitto on n. 40x50 cm ja painoa sillä 158g. Sopiva vaikka nukenvaunuihin tai -sänkyyn. Minulla vain ei ole sellaista nukeilla leikkijää, joka tämän tarvitsisi. Olisiko jollakulla muulla?
Se sytomyssy vielä. Sähkösininen ja lankaa, jossa ei mikään neule oikein näy. Joten perusmyssy ja 40 g lankaa tuhottuna. Näistä vaaleanpunaisesta ja sinisestä ei jäänyt pätkääkään lankaa jäljelle, vaan ne tuli käytettyä kyllä viimeistä senttiä myöden. Ei tuota isoäidin neliötä turhaan ole keksittty jämälankojen käyttöideaksi.

12 kommenttia:

  1. Päiväkodit ja ensi- ja turvakodit ottavat mielellään vastaan leluja ja muita vastaavia.
    Ihana peitto on syntynyt. :)

    VastaaPoista
  2. Kiva idea sellaisille jämälangoille, joille ei ole muuta käyttöä. Itselläni on yksi keinokuitutilkuista virkattu peitto ja on se kyllä hyvin käyttöä kestävä.

    VastaaPoista
  3. Täällä kateellisena katselen ja luen kuinka sukkelasti sait kaunista aikaan:)

    VastaaPoista
  4. On siinä koukku saanut kyytiä ja samoin varastokerät... Mukavaa pääsiäisen jatkoa!

    VastaaPoista
  5. No, sinä se et sitten olekaan nauttinut ihan vaan joutenolosta pääsiäispyhinä ;) Vaikka mikäpä sen mukavampaa kuin kuunnella musiikkia ja tehdä käsitöitä - niin minä olen tehnyt, vaikka en kyllä ole saanut valmista yhtä paljon aikaiseksi. t. Eija

    VastaaPoista
  6. Kivan näköistä olet varastokeristä saanut aikaiseksi. Taas nähtiin kuinka "inhokkilangoista" tulee kivaa jälkeä kun vain se idea putkahtaa päähän . Peitolle on varmasti iloisia ottajia ja peitto pääsee mukaviin leikkeihin osalliseksi :)

    VastaaPoista
  7. Ihana pikkupeitto siitä tulikin! Sä olet sitten mestari käyttämään langat ihan viimeistä senttiä myöden :)

    VastaaPoista
  8. Kaunis peitto siitä tuli. Hyvää Pääsiäistä !

    VastaaPoista
  9. Ihanan peiton teit! Ja olet kyllä nopea ja ahkera. Tälle on varmasti ottajia:)

    VastaaPoista
  10. Hyvänen aika, mikä virkkausvauhti! :D

    VastaaPoista
  11. Hieno peitto, isoäidinneliö on ihan must juttu. Mullakin on ollut mielessä aloittaa taas joku projekti neliöistä, vaikka torkkupeitto vierashuoneen sohvalle. Jaa-a joutuu varmaan alkaa kaivelemaan lankavarastoa tänään :)

    VastaaPoista
  12. http://www.vau.fi/Perhe/Huvitukset/amanda-projekti-kudo-topposet/

    Tuollainen linkki tuli vastaan, ja muistin heti tämän peiton. Siinä ainakin yksi mahdollinen sijoituskohde :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. Se lämmittää kovasti Kardemumman sydäntä.